Ei-niin-perinteinen alkumatka alttarille
Kaikki alkoi siitä, kun tuleva kaasoni bongasi syyskuussa 2020 Instagramista, että Oulun Ateljé Katariinassa oli alkanut mallikappaleale. Olimme olleet mieheni kanssa kihloissa reilun vuoden ajan, mutta emme olleet päättäneet tulevien häiden ajankohtaa, emme edes vuotta, vielä ollenkaan muun muassa koronan takia. Päätimme sitten kuitenkin (omasta mielestäni ns. läpällä) varata ajan sovitukseen. En kertonut koko jutusta aluksi edes miehelleni, kun ajattelin sen olevan hauska yllätys, että olin käynyt katselemassa mekkoja. No, onneksi kerroin kuitenkin, koska hän olisi varmaan järkyttynyt, kun olisi kuullut vasta sovituksen jälkeen, että missä olin ollut!
Olin ajatellut koko mekkosovituksesta vain, että no mennään nyt vähän katselemaan millaiset mekot minulle sopisi, ja jos sieltä alerekistä joku sopiva sattuisi löytymään niin se olisi sitten hyvä sattuma ja niin olisi tarkoitettu tapahtuvaksi. Ennen sovitusta alkoi minua kuitenkin jännittämään ja olinkin aivan innoissani päästessäni viimein ihastelemaan mekkoja! Selasimme kaasojeni kanssa rekkejä ja mietimme, minkälainen mekko sopisi minulle. Olin miettinyt, että testaan ainakin yhtä merenneitomallista ja pitkähihaista. Rekistä valikoitui sovitukseen muistaakseni neljä mekkoa. Ensimmäinen niistä taisi olla ainoa mallikappale, mutta se ei ollut sopivan kokoinen eikä sitä ollut enää mahdollista tilata omassa koossa. Se siitä mallikappalealesta siis.
Mekkojen sovittaminen oli ihanaa! Kolmannen mekon tullessa vuoroon, kerkesin ennen sovitusta sanoa, että "mää tiiän jo nyt, että tuun tykkäämään tästä". Ja tottahan se oli. Mekko tuntui aivan ihanalta. Valitettavasti en tule mekkoa enkä sen yksityiskohtia paljastamaan ennen hääpäivää, mutta sen voin kertoa, että se on perinteisesti valkoinen ja täydellinen meidän talvihäihin <3 Yksi asia kuitenkin kaihersi vielä mieltä. Olin aina ajatellut, että haluan äitini mukaan häämekkosovitukseen. Olen perheemme ainoa tyttö, ja tiesin tämän häämekon sovittamisen olevan myös äidilleni tärkeä hetki. Koronan takia päätin kuitenkin ottaa vain kaksi kaasoani mukaan sovitukseen, enkä ollut edes vielä kertonut äidilleni koko mekkosovituksesta! Toinen kaasoistani sitten ehdotti, että entä jos soitetaan äidilleni videopuhelu ja hän saa sitä kautta nähdä mekon ja olla mukana. Kohta olimmekin jo soittamassa äidilleni, joka onneksi vastasi melkein heti. Kerroin ensin tilanteen ja sitten kaasoni otti kännykän, ja olin ensin selin puhelimeen päin. Vaikka kaikki tapahtuikin puhelimen välityksellä, niin tuo hetki oli niin tunteellinen, että sekä äitini, että minä ja kaasoni itkimme kaikki. Äitini sanoi, että mekko on täydellinen ja näytän todella kauniilta siinä. Tuolloin tiesin, että tämä on se mekko, jossa tulen kävelemään alttarille.
Ja niin siinä sitten kävi, että mekko laitettiin tilaukseen! En ollut todellakaan ajatellut, että niin tapahtuisi. Kaasoni kyllä sanoivat, että veikkasivat juuri näin käyvän. Menimme mekkosovituksen jälkeen viereiseen kahvilaan kahville ja aloimme miettimään, että mitäs seuraavaksi. Kai nyt häätkin pitää järjestää, kun mekkokin on jo tilattu! Olimme jo aiemmin miettineet, että häät olisivat talvella. Kesähäät ovat aivan todella ihania ja lämmin sää mahdollistaa myös pihalla olemisen, mutta kevättalven pakkaspäivät ovat aina olleet suosikkejani, ja pystyin hyvin kuvittelemaan itseni talvimorsiameksi. Siinä hetken kahvilassa fiilisteltyämme päätettiin, että selvitän, mitä mieltä mieheni olisi häistä kenties jo tulevana talvena. Siinä olikin yllätystä kerrakseen, kun tulin kotiin ja kerroin, että tilasin oman mekkoni jo, eikä se edes ollut mallikappale, joita sanoin meneväni testailemaan. Ja siihen päälle vielä, että miltäs kuulostaisi talvihäät jo tulevana talvena? Yllättävän rennosti mies kuitenkin homman otti, ja sanoi, ettei se mahdoton ajatus ole. Hän oli muutenkin ollut meistä kahdesta se, joka oli ajatellut, että menisimme jo suhteellisen pian kihlauksesta naimisiin. Minä taas olin ajatellut, että häihin voi olla pari-kolmekin vuotta, että keretään fiilistellä ja suunnitella rennosti ihanat, meidän näköiset juhlat. Innostuinkin jo samana iltana katselemaan Oulun alueen juhlapaikkoja ja kirkkoja, keräämään Pinterestiin talvihäät-taulua ja miettimään vieraslistaa.
Seuraavien päivien aikana soitin juhlapaikkaan, ja varasin meille näytön. Lähdimme käymään siellä mieheni ja kaasoni kanssa. Juhlapaikka vaikutti juuri sopivalta meille, ja sinne mahtuisi juuri hyvin kaikki vieraamme. Kävimme seuraavalla viikolla allekirjoittamassa vuokrasopimuksen, ja muutaman päivän aikana olinkin varannut juhlapaikan lisäksi kirkon, meikkaajan ja hääkukkien tekijän. Aika rytinällä lähdettiin siis liikkeelle!
Syyskuussa koronan toinen aalto oli vielä iso kysymysmerkki. Laskeskelimme, että jos tautitilanne etenisi edellisen kevään tapaan, niin helmikuun lopussa voisi jo pitää isompia häitä. Seuraavien viikkojen aikana tartuntojen määrä alkoi kuitenkin kasvaa ja näytti siltä, että toisen aallon huippu olisi tulossa vasta joulun aikaan. Pistimme hääsuunnitelmat jäihin ja päätimme, että katsotaan asiaa joulukuun alussa. Onneksi emme kerenneet tilata kutsuja, ne olisivat olleet seuraavana to-do-listalla! Ja niinhän siinä sitten lopulta kävi, että näimme parhaaksi ratkaisuksi siirtää häämme vuoteen 2022. Uudeksi päivämääräksi valikoitui 22.01.2022, eli nyt odottelua on enää vajaa vuosi! Toivotaan, että tämä koronahässäkkä olisi siihen mennessä rauhoittunut ja pääsisimme häämatkallekin sitten pian häiden jälkeen.
Tällainen oli siis meidän alkumatkamme alttaria kohti, toivotaan että tästä eteenpäin se helpottuisi! Aluksi hääpäivän siirtäminen harmitti, mutta pian harmitus muuttui helpotukseksi. Enää ei tarvitse stressata uusista mahdollisista rajoituksista ja miettiä vierasmäärän vähentämistä. Myöskään rahallista menetystä meille ei siirtämisestä kulunut, sillä saimme siirrettyä juhlapaikan varauksen uudelle päivälle. Se olikin ainoa, mistä tähän mennessä oli varausmaksua tarvinnut maksaa. Seuraavassa postauksessani voisin kertoa enemmän siitä, mitä olemme jo tähän mennessä hankkineet ja millä aikataululla olemme tulevia hankintoja tekemässä.